Sähköinen matkustajalentäminen on tulevaisuutta

Seuraavan sukupolven koneet tuovat mukanaan matkustajakuljetukseen sopivat lentokoneet, joiden toimintamatka riittää jo hyvin esimerkiksi Merenkurkun ja Suomenlahden ylittämiseen.

13.6. 2:00

ESA KARANKO (HS Mielipide 6.6.) pitää kaupallista sähkölentämistä epärealistisena haaveena. Sähköinen lentäminen on kuitenkin jo tätä päivää. Ensimmäisen sukupolven koneet lentävät jo, ja Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen akuilla toimivan sähkölentokoneen lennot jatkuvat Malmin lentoasemalla tänäkin kesänä.

Seuraavan sukupolven koneet tuovat mukanaan matkustajakuljetukseen sopivat lentokoneet, joiden toimintamatka riittää jo hyvin esimerkiksi Merenkurkun ja Suomenlahden ylittämiseen. Ne sopivat hiljaisina ja ekologisina hyvin kaupunkien väliseen liikenteeseen pienemmiltä kaupunkikentiltä.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU on huomioinut sähköisen ilmailun mahdollisuudet, ja komission Horizon Europe -innovaatio- ohjelman alaisen valmisteluryhmän asiantuntijaraportissa todetaankin, että lyhyen kantaman sähkö- ja hybridilentokoneet edustavat ensimmäisiä tärkeitä askelia Clean Aviation Partnership-ohjelmassa.

Varmaa on, että erinomaisella hyötysuhteella toimivien ja luotettavien sähkömoottorien käyttö ilmailussa tuo valtavasti uusia mahdollisuuksia ja jopa uusia tapoja matkustaa riippumatta siitä, onko sähkö varastoitu akkuun tai tuotettu kemiallisesti moottorilla, polttokennolla tai muulla vastaavalla tekniikalla.

Muissa pohjoismaissa ollaan jo pidemmällä. Norjalla on sähkölentostrategia, jonka mukaan sähköistä matkustajaliikennettä alettaisiin käytännössä kokeilla vuonna 2025. Ruotsissa taas on käynnissä hanke 19 matkustajapaikkaisen sähkölentokoneen kehittämiseksi sekä testikeskuksen rakentaminen sähköistä ilmailua varten. Pääosin EU-rahoituksella toteutettava Merenkurkun sähköisen ilmaliikenteen selvityshanke on hyvä alku Suomen ja Ruotsin väliselle yhteistyölle.

Sähköinen lentäminen tulisi ottaa mukaan myös Suomen ensimmäiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jota valmistellaan vuosille 2021–2032.

Janne Vasama

puheenjohtaja, Helsingin sähkölentokoneyhdistys ry

Sähköinen matkustajalentäminen on tulevaisuutta

Seuraavan sukupolven koneet tuovat mukanaan matkustajakuljetukseen sopivat lentokoneet, joiden toimintamatka riittää jo hyvin esimerkiksi Merenkurkun ja Suomenlahden ylittämiseen.

13.6. 2:00

ESA KARANKO (HS Mielipide 6.6.) pitää kaupallista sähkölentämistä epärealistisena haaveena. Sähköinen lentäminen on kuitenkin jo tätä päivää. Ensimmäisen sukupolven koneet lentävät jo, ja Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen akuilla toimivan sähkölentokoneen lennot jatkuvat Malmin lentoasemalla tänäkin kesänä.

Seuraavan sukupolven koneet tuovat mukanaan matkustajakuljetukseen sopivat lentokoneet, joiden toimintamatka riittää jo hyvin esimerkiksi Merenkurkun ja Suomenlahden ylittämiseen. Ne sopivat hiljaisina ja ekologisina hyvin kaupunkien väliseen liikenteeseen pienemmiltä kaupunkikentiltä.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU on huomioinut sähköisen ilmailun mahdollisuudet, ja komission Horizon Europe -innovaatio- ohjelman alaisen valmisteluryhmän asiantuntijaraportissa todetaankin, että lyhyen kantaman sähkö- ja hybridilentokoneet edustavat ensimmäisiä tärkeitä askelia Clean Aviation Partnership-ohjelmassa.

Varmaa on, että erinomaisella hyötysuhteella toimivien ja luotettavien sähkömoottorien käyttö ilmailussa tuo valtavasti uusia mahdollisuuksia ja jopa uusia tapoja matkustaa riippumatta siitä, onko sähkö varastoitu akkuun tai tuotettu kemiallisesti moottorilla, polttokennolla tai muulla vastaavalla tekniikalla.

Muissa pohjoismaissa ollaan jo pidemmällä. Norjalla on sähkölentostrategia, jonka mukaan sähköistä matkustajaliikennettä alettaisiin käytännössä kokeilla vuonna 2025. Ruotsissa taas on käynnissä hanke 19 matkustajapaikkaisen sähkölentokoneen kehittämiseksi sekä testikeskuksen rakentaminen sähköistä ilmailua varten. Pääosin EU-rahoituksella toteutettava Merenkurkun sähköisen ilmaliikenteen selvityshanke on hyvä alku Suomen ja Ruotsin väliselle yhteistyölle.

Sähköinen lentäminen tulisi ottaa mukaan myös Suomen ensimmäiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jota valmistellaan vuosille 2021–2032.

Janne Vasama

puheenjohtaja, Helsingin sähkölentokoneyhdistys ry

Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden 9kk Suomen jälkeen 28.lokakuuta 1918. Tšekin suurlähettiläs Ivan Jukl piti pienimuotoisen juhlallisuuden itsenäisyyspäivän kunniaksi, jossa oli ilo olla läsnä.